Lukusuositukset: Sotilassosiologia

Kokoomateos johdattaa laajasti sotilassosiologian historiaan ja eri tutkimusaiheisiin. Tutkimusteemoista esiin nousevat mm. asevoimien demokraattinen kontrolli ja rakennemuutokset, sotilasprofessio ja -koulutus, organisaatiokulttuuri, sotiluuteen ja väkivaltaan liittyvät kysymykset, sukupuoli ja moninaisuus asevoimissa, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä johtajuus ja identiteetti. Keskeinen huomio on, että asevoimiin liittyvien kysymysten sosiologinen analyysi tarkoittaa usein tiettyä näkökulmaa ilmiöön kuin ilmiöön (asymmetrinen sodankäynti, taistelustressi tai monikansalliset operaatiot) ja kompleksinen ilmiökenttä vaatii ammentamista myös muilta tieteenaloilta (kuten sosiaalipsykologiasta, antropologiasta tai politiikantutkimuksesta).

Asevoimien tutkimuksesta: Mitä tutkia, miksi ja miten? Miten asevoimia koskeva tutkimus ja sen tuottama tieto vaikuttavat tutkimuskohteeseensa, yhteiskuntaan ja poliittisiin toimenpiteisiin? Tutkijoiden kohtaamiset sotilasorganisaatioiden kanssa ja kokemukset kentältä kertovat paljon asevoimista ilmiönä.

Yhteiskuntatieteilijöiden ja historiantutkijoiden monipuolinen syväluotaus maanpuolustustahdon tutkimukseen, poliittiseen historiaan ja nykypäivään. Maanpuolustustahtoa pidetään asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen kulmakivenä. Sen ylläpito ja edistäminen ovat Puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakisääteisiä tehtäviä. Maanpuolustustahto on myös keskeinen poliittisen keskustelun instrumentti ja tutkijoille haasteellinen käsite. Miten sitä on käytetty viimeisen sadan vuoden aikana ja mikä on maanpuolustustahdon luonne?

Ensimmäisessä maailmansodassa moderni sota iski uusin tavoin myös sotilaiden mieliin. Taistelustressiin ja sen hoitoon liittyneet ensiaskeleet olivat hädin tuskin saavuttaneet Suomen kun talvisota alkoi. Millaista jälkeä talvi- ja jatkosota tekivät suomalaissotilaiden mielissä? Miten sotilaiden mielenterveysongelmiin suhtauduttiin ja miten sotakoneisto toimi ongelmien ratkaisemiseksi? Miten kukaan saattoi säilyä mieleltään terveenä sodan olosuhteissa? Kivimäki avaa sotilaspsykologian historiaa ja kansallisia traumoja tavalla, joka toi hänelle 2013 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Hän ottaa myös kriittisesti kantaa ryhmäkiinteystutkimuksen ja taistelutehon vallitseviin totuuksiin.

Tuore väitöskirja sotilassosiologian alalta laajentaa maanpuolustustahdosta käytyä keskustelua kansalaisten ja maanpuolustuksen väliseen suhteeseen. Kirjaan kootut artikkelit rakentavat maanpuolustussuhde-mallin, jossa toimijuus, asenne, luottamus ja osaaminen määrittävät kansalaisten suhdetta puolustukseen. Tutkimus avaa näkökulman myös asevelvollisuuden marginaaleihin reservistä eronneiden ja siviilipalvelusvelvollisten haastattelujen kautta.

Suomalaisen sotilassosiologian klassikko ja lähtölaukaus. Samaan aikaan kun sotilassosiologia kehkeytyi yhteiskuntatieteilijöiden valjastamisesta Yhdysvaltojen sotaponnistuksiin toisessa maailmansodassa, Knut Pipping kirjoitti väitöskirjan jatkosodassa keräämänsä aineiston ja kokemuksen pohjalta. Kompaniet som samhälle (1947) on sittemmin käännetty suomeksi ja englanniksi. Tutkimus teki varsin saman henkisiä havaintoja kuin massiiviset tutkimukset Atlantin takana. Epävirallisen organisaation merkitys viralliseen sotilasorganisaatioon kietoutuneena ja taistelutovereiden keskeinen merkitys loivat muiden havaintojen kanssa pohjan suomalaiselle sotilassosiologialle.