Lukusuositukset: Johtaminen

Tässä kirjassa tarkastellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamista kansallisen turvallisuuden käsitteen kautta. Kansallinen turvallisuus on laajasti eri valtioilla käytössä oleva käsite, joka priorisoi kansakunnan elintärkeiden olemassaolon ilmiöiden turvaamisen. Suomessa käsitettä ei juurikaan ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa käytetty ennen tiedustelulakien käyttöönottoa. Niitä perusteltiin juuri kansallisella turvallisuudella.

Kirjassa eri alojen asiantuntijat tarkastelevat sotilasjohtamisen tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen haasteita eri näkökulmista. Kirjan tavoitteena on antaa eri tutkintotasojen opiskelijoille ja muille sotilasjohtamisesta kiinnostuneille teoreettinen ja menetelmällinen kuvaus johtamisen alan tutkimuksen intresseistä. Kirja helpottaa lukijoita ymmärtämään johtamisen teoreettista ja käytännöllistä merkitystä osana muuttuvia toimintaympäristöjä.

Entisen yhdysvaltalaisen neljän tähden kenraalin ja puolustusministerin Jim Mattisin kirjassa käsitellään kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia ja oppeja sotilasjohtamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä ja johtotehtävissä kolmella johtamistasolla joukkojen tasolta strategiselle tasolle asti. Kirjassa esitellään tosielämään pohjautuvia ja hyvin käytännön läheisiä oppeja, havaintoja ja esimerkkejä muun muassa johtajana toimimisesta siihen liittyvine haasteineen, oman johtamistaidon ja valmiuksien kehittämisestä sekä joukkojen taisteluvalmiuden luomisesta ja parantamisesta.

Valtarakenteisessa ja perinteisessä johtamisessa linja-esikuntamallisessa organisaatiossa on korostunut päätöksenteon ja toimeen panon keskittäminen ja tehokkuus. Tämä periaate on edelleen toimiva, mikäli toimintaympäristo on ennakoitavissa ja jollakin tavoin kontrolloitavissa. Sen sijaan yhä verkottuneemmassa ja monimutkaisia kytkentojä sisältävässä digitalisoituvassa toimintaympäristössa tehokkuuden sijasta oleellista on aikaansaada vaikuttavuutta. Vaikuttavuus saattaa syntyä pitkälla aikajänteella ja on vaikeasti mitattavissa toisin kuin toimeenpanon nopeus ja tehokkuus. Petri Uusikylan väitoskirja on kuvaus juuri näiden kahden johtamisen ja organisoitumistavan eroista julkisessa hallinnossa.

Jouni Virtaharjun väitöskirja tarkastelee johtajuuden (Leadership) paradigmojen muutosta. Perusajatus on, etta uudet ismit ja mallit eivät eää seuraa toisiaan ja poista jotakin vallinnutta mallia vanhaksi, vaan kaikki vanhat ja uudet johtajuuden mallit ovat käyttokelpoisia riippuen johtamisen toimintaympäristöstä ja organisaation osaamisen ja valmiuksien tasosta. Johtamisesta on tullut enemmänkin yhdessä koko organisaation yhteinen toimenpide ja johtajaa, johdettavia ja itse johtamista on usein vaikea erottaa toisistaan.

Hannele Seeck kuvaa kirjassaan johtamisen eri paradigmojen kehitystä. Usein organisaatioissa johdetaan tavalla, joka vasta myöhemmin saa tutkimuksen kautta vakiintuneen nimen ja kyseistä ismia aletaan kouluttaan esimerkiksi johtamisen koulutusohjelmissa. Organisaatiot eivät luonnollisesti voi arkipäivän toiminnan johtamisessa täysin tietää toteuttavansa jo uusia johtamisoppeja.