Valtioneuvoston puolustusselonteko. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia 2017.
Selonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Jokaisen upseerin tulee tuntea tämän asiakirjan sisältö ja on kyettävä liittämään merivoimien toiminta ja kehittäminen osaksi puolustuspolitiikkamme.
Laivue 2020: Puolustusvoimien strateginen hanke. Helsinki, Puolustusministeriö 2017.
Laivue 2020 -julkaisu kuvaa meripuolustuksen roolin osana puolustusjärjestelmää ja miten merivoimien suorituskyky ylläpidetään 2020-luvulla poistuvan kaluston jälkeen. Julkaisussa perustellaan myös miksi merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi on hankittava neljä monikäyttöistä taistelualusta sekä selvitetään alushankinnan perusteet ottaen huomioon myös huoltovarmuuden näkökohdat. Kaikkien meriupseereiden tulee tuntea hankkeen yleiset perusteet.
Ekman, Per-Olof: Meririntama: Merisotatapahtumat Itämeren pohjoisosassa 1941-1944. Helsinki, WSOY 1983.
Meririntama on laajaan lähdeaineistoon perustuva Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden alueen merisotahistoria vuosilta 1941–44. Ekman kuvaa hyvin tapahtumien taustoja ja tilanteen kehittymistä sekä huomioi tasapuolisesti sotatoimien eri osapuolet. Kirjaa maustaa lukuisat yksityiskohdat, runsas kuvitus ja hyvät kartat. Kirjan arvoa ei vähennä se, että sen on ruotsinkielisestä alkuperäisteoksesta Sjöfront suomentanut entinen Merisotakoulun johtaja ja Merivoimien komentaja kontra-amiraali Jorma Haapkylä. Kirja suorastaan koukuttaa lukijan tutustumaan lähivesiemme ankariin taisteluihin.
Mattila, Tapani & Olavi Vitikka: Uhka lännestä: Suomen meripuolustus autonomian aikana. Helsinki, Suomi merellä -säätiö 1996.
Tämä teos alaotsikkonaan "Suomen meripuolustus autonomian aikana" kuuluu asiantuntevuudessaan, sisältörikkaudessaan ja sujuvuudessaan niihin historiateoksiin, joita ei kerran käsiinsä otettuaan hevin pane pois ennen kuin on antanut koko autonomian ajan meripuolustuksemme ja merisotahistoriamme soljua kiintoisana kavalkadina silmiensä ohitse ja aivojensa tietoisuuteen. Teos kiinnostaa, ymmärrettävästi ei vain meripuolustuksemme historiaa harrastavia vaan myös kaikkia, joita maamme tuon yli satavuotisen historiajakson kohtalot ja vaiheet suvantoineen ja sortovuosineen askarruttavat, vaivaavat ja viehättävät. Maamme meripuolustuksen liittyminen Itämeren strategisesti, operatiivisesti ja taktillisestikin mielenkiintoiseen ja omaperäiseen toimintaympäristöön ja sen seurauksena muidenkin suurvaltojen, Saksan ja Englannin ajoittain vahvoihin intresseihin lisäävät lukijan kokonaiskuvaa merenmerkityksestä yleensä rauhan ja sodan aikoina kuin myös maamme merellisistä sidonnaisuuksista ja niiden seurannaisuuksista.
Werner, Herbert A.: Rauta-arkut. Helsinki, Koala 2004.
Werner kertoo yhden sukellusveneen aiheuttamista tuhoista Atlantin laivasaattueille, mutta helpon menestyksen luoma voittamattomuuden tunne kaikkosi nopeasti liittoutuneiden sukellusvenetorjunnan parantuessa. Saalistajista tuli saaliita ja moni sukellusvenemies koki kauhun hetkiä ennen uppoamaan tuomitun sukellusveneen rungon pettämistä. Vaikkakin jälkeenpäin paljastunut osin fiktiiviseksi teokseksi, kirjassa kuvataan sukellusveneen upseerin jatkuvaa oppimista, harjaantumista sekä päällikön vastuuta aluksestaan ja miehistöstään realistisesti ja opettavaisesti. Samalla kirja kuvaa päähenkilön idealismin karisemista ja sodan tuhoavan voiman vaikutuksia yhteiskuntaan ja tahtoon.
Alexander, Caroline: Endurance: Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki. Helsinki, Otava 1999.
Historiallinen kuvaus E. Shackletonin tutkimusretkestä etelänapamantereelle, ja sen dramaattisesta muuttumisesta eloonjäämiskamppailuksi. Samalla teos on erinomainen kuvaus meren ja luonnon armottomasta voimasta, merenkulun historiallisesta taitekohdasta, inhimillisistä rasituksista eloonjäämiseksi sekä poikkeuksellisesta johtajuudesta äärimmäisissä olosuhteissa.
Kenttäohjesääntö: 3.2, Merioperaatiot. Helsinki, Pääesikunta 2015.
Merisotaopin doktriini, joka määrittää kansallisesti merioperaatioissa käytettävät keskeiset käsitteet, tehtävät ja joukot.
Sunzi: Sodankäynnin taito. Helsinki, Gaudeamus 2005.
Sodankäynnin, strategian, operaatiotaidon ja taktiikan sekä johtamisen kiistaton perusteos. Jokaisen johtajan tulee tuntea teos perustana, jonka viitoittamalle pohjalle, ei vain sotatoimet, vaan myös omat tehtävät on syytä suunnitella. Teoksesta tekee ajattoman sen yleistettävyys ja laaja hyödynnettävyys kaikessa johtamisessa.
Bowden, Mark: Isku Mogadishuun: Kertomus nykyajan sodasta. Helsingissä, Otava 2002.
Realistinen kuvaus nykyaikaisesta sodankäynnistä. Ennustamattomuus, kaoottisuus ja korkeat vaatimukset yksittäisen taistelijan toimintakyvylle ja selkeälle tilannekuvalle korostuvat teoksessa.
Hughes, Wayne P.: Fleet tactics and coastal combat. 2nd ed. Annapolis, Naval Institute Press 2000.
Erinomainen johdatus länsimaisen merisodankäynnin perusteisiin, sen historiaan, käsitteistöön ja nykyaikaisten merioperaatioiden perusteisiin. Teoksessa kuvataan kahden osapuolen kamppailua taktiikan, tekniikan ja matematiikan keinoin. Teoksessa kuvatut järjestelmät voivat vanhentua mutta perusmaxiimit eivät.
Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä.
Juureva kasvutarina nuorten miesten elämänkiihkosta, seestymisestä, itsenäistymisestä, tiestä aikuisuuteen ja vastuullisiksi yhteisön jäseniksi. Teos kuvaa myös päähenkilöiden eli ihmisten erilaisia inhimillisiä luonteenpiirteitä ja tunteita, jotka jokaisen johtajan tulisi tunnistaa johtamisympäristössään.
Monsarrat, Nicholas: Julma meri: romaani. Helsinki, Otava 1952.
Teoksen päähenkilöinä ovat brittiläinen merikapteeni ja meriupseeri, reservin kapteeniluutnantti, myöhemmin komentajakapteeni George Ericson ja hänen lähin miehensä, vapaaehtoisreservin aliluutnantti, myöhemmin kapteeniluutnantti Keith Lockhart. Miehet kohtaavat juuri ennen sotatoimien alkua kun heidän ensimmäinen aluksensa, uudentyyppinen korvetti HMS Compass Rose astuu palvelukseen. Kirja kuvaa kaunistelematta päällikön yksinäisen roolin merellä samalla, kun se kuljettaa lukijan läpi saattuesodan kurjimuksen aina sodan päätökseen. Kirjailija sanoo esipuheessaan: "Tämän tarinan sankareita ovat miehet. Ainoita sankarittaria ovat laivat ja ainoa roisto on julma meri itse"
Forester, C.S.: Hornblower-kirjasarja.
Kuvaus Royal Navyn kadetin kasvusta amiraaliksi 1800- luvun alussa. Päähenkilön kasvutarinassa korostuvat johtajuus, ammattitaidon jatkuva kehittäminen, joustava taktiikka, ja merioperaatioiden kytkeytyminen osaksi suurempaa sotatoimea. Englanniksi tai suomeksi luettuna kirjojen käsitteistö syventää osaltaan lukijan ymmärrystä purjelaivojen toiminnasta ja nimikkeistöstä.
Winton, John: Liityimme laivastoon. Porvoo, WSOY 1959.
Wintonin liityimme laivastoon on kertomus brittimerikadeteista sekä heidän ja esimiestensä edesottamuksista. Kirjan kuvauksella on yhtymäkohtia oman merisotakoulumme kadettikasvatukseen. Tämä huumorintäytteinen kertomus kuuluu kategoriaan "pakko lukea".