AI-pohjaiset tiedonhaun työkalut tarjoavat toisenlaisen näkökulman artikkelihakuun kuin lisensoidut tietokannat tai Google Scholar.
Tyypillisesti nämä työkalut tarjoavat mahdollisuuden työstää hakua jo löydetyn hyvän lähteen pohjalta ja tarjoavat myös työkaluja ideointiin, tutkimuskysymyksen muotoiluun ja hakusanojen luomiseen sekä luovat artikkeleista tiivistelmiä ja visualisointeja.
Toisin kuin ChatGPT ja muut tekstimallit, nämä työkalut on rakennettu tieteellisen tiedon hakua varten. ChatGPTtä ei suositella tietellisen tiedon hakuun, koska ei voida tietää mitä dataa se käyttää ja tiedetään, että se laatii uskottavilta vaikuttavia mutta vääriä vastauksia.
Alla on esitelty kirjoitushetkellä (syyskuu 2023) relevantteja työkaluja. Tilanne elää ja uusia työkaluja tulee jatkuvasti lisää.
Tutustu myös TUVEPvmoodlen Digiklinikka-työtilan Tiedonhakua ja tekoälyä 26.01.2024 -esityksiin.
Ilmainen palvelu, vaatii rekisteröitymisen. Haun pohjaksi tarvitaan yksi tai useita artikkeleita, joiden perusteella palvelu hakee viittaavia, viitattuja ja samankaltaisia artikkeleita. Hakutuloksia voi lajitella ja suodattaa relevanssin, viittausmäärän, ajan ja kirjoittajien perusteella. Palvelu sisältää Zotero-integraation. Artikkelien viittausverkostoa voi kuvata graafisesti. Tutkimusten tiedot SemanticScholar ja PubMed -palveluista.
Ilmainen palvelu, vaatii rekisteröitymisen. Haun voi aloittaa esimerkiksi artikkelilla tai jopa väitöskirjalla. Rajauksia voi tehdä aiheen (ei toimi hyvin), ajan tai artikkelin avoimuuden perusteella. Myös Word-integraatio. Tutkimusten tiedot OpenAlex-palvelusta.
Ilmainen palvelu, vaatii rekisteröitymisen. Tekee lyhyen tiivistelmän tuloksista. Tiivistää tuloksia Intervention/Outcomes measured, joka toimii hyvin luonnontieteellisissä artikkeleissa, mutta yhteiskuntatieteellisissä/humanistisissa ei. Artikkeleista voi esittää kysymyksiä, systeemi alleviivaa mielestään oikean kohdan abstraktista. Tutkimusten tiedot SemanticScholar -palvelusta.
Litmaps tarjoaa visuaalisen kirjallisuuskartan, jonka se rakentaa yhden tai useamman julkaisun viittaussuhteisiin perustuen. Artikkeleita voi tuoda BibTeX/RIS-tiedostoilla tai etsiä DOIn perusteella.
Tarjolla maksuton ja maksullinen versio, joissa on isoja eroja artikkelien ja karttojen määrässä sekä jatkojalostukseen tarjolla olevien työkalujen määrässä. Tutkimusten tiedot Crossref, OpenAlex ja SemanticScholar -palveluista.
Inciteful.xyz on samankaltainen kirjallisuuskartoitustyökalu kuin ResearchRabbit, mutta ei edellytä rekisteröitymistä ja perustuu avoimeen lähdekoodiin. Haun pohjaksi tarvitaan yksi tai useita artikkeleita, joiden perusteella palvelu hakee viittaavia, viitattuja ja samankaltaisia artikkeleita.
ChatGPT:n kaltaiset kielimallit sopivat toistaiseksi heikosti tieteelliseen tiedonhakuun. Kielimalli ei osaa tehdä hakuja maksullisista tutkimustietokannoista, ja jos vastausta ei löydy koulutusdatasta, se voi hallusinoida uskottavalta vaikuttavan vastauksen. Tilanne kuitenkin kehittyy jatkuvasti, ja maksullinen GPT-4.0 lisäosilla kykenee jo vastauksena luonnollisella kielellä tehtyihin kysymyksiin hakemaan todellisia tutkimusartikkeleita verkosta. Systemaattiseen lähdekartoitukseen se ei sovellu.
Koska Scopuksen ja Web of Sciencen kaltaiset suuret tutkimustietovarannot ovat kaupallisia tuotteita joita ulkopuoliset tekoälyt eivät pääse haravoimaan, algoritmien kehittyminenkään ei välttämättä tuo kielimallien tiedonhakutaitoihin merkittävää parannusta.